Henkilöstö politiikka ja kuntatyön tulevaisuus

Maanantai 17.11.2008 klo 13:48 - Jami

Kaikki olemme varmaankin lukeneet lehdistä ja kuulleet uutisista pelkoja työvoiman riittävyydestä työmarkkinoilla. Pahimmat uhkakuvat ovat maalailtu ajoittuvan jo vuosille 2010-2012. Uutena uhkakuvana mukaan on astunut talouden taantuma.

Mutta alkaneesta taantumasta huolimatta tulisi ajatuksia siirtää myös 2-4 vuoden päässä odottavaan ennakoituun työvoimapulaan Suomessa. Jotta kuntatyön hyvä laatu voitaisiin varmistaa etenkin sosiaali- ja terveysaloilla, sekä muillakin kuntatyön sektoreilla. Tulisi uusien valtuutettujen pohtia myös tätä asiaa lautakunnissa jo ensi vuoden aikana.

Ennen kaikkea tulevan taantuman aikana työntekijöitä ei tulisi lomauttaa säästösyistä. Koska työpaikkojen pysyvyys on ollut aikoinaan kuntatyön suurimpia etuja ja siihen tulisi myös pyrkiä tulevaisuudessa. Lisäksi työntekijöiden houkuttelemiseksi ja sitoutumiseksi tulisi kehittää erilaisia kannustus järjestelmiä. Tässä on syytä huomioida, että vaikka palkkaus onkin eniten esillä ollut asia, niin ei se ole ainoa työviihtyvyyteen vaikuttava tekijä.

Palkan lisäksi ja mielestäni eniten vaikuttaa lähijohtaminen. Eli lähimmänesimiehen johtamistyyli: kuinka hän saa työntekijät tuntemaan itsensä tärkeiksi työyhteisössä, sekä miten nämä yksilöt muodostavat työryhmän ja työskentelevät ryhmässä. Lisäksi työntekijöillä tulisi olla riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa työpisteensä toimintaan ja sen kehittämiseen. Lisäksi työntekijöille olisi taattava tarpeeksi mielenkiintoisia täydennyskoulutus mahdollisuuksia.

Esimerkiksi Porvoossa pyritään jo varautumaan henkilökuntapulaan korottamalla palkkoja ja lisäämällä koulutusta. Siellä sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt esityksen, joka korottaisi hoitajien peruspalkkoja 60 eurolla.  Paketin kustannusvaikutus on 210 000 euroa. Henkilöstölle taataan myös mahdollisuus koulutukseen vähintään kolmena päivänä vuodessa. Joka toinen vuosi työntekijä pääsee osallistumaan kansainväliseen koulutukseen EU:n alueella tai Pohjoismaissa.

Porvoossa on tehty vastaavanlaisia paketteja esimerkiksi lääkäreille ja sosiaalipuolen vanhusten palveluiden henkilöstölle. Hoitoalan pakettiin päädyttiin, koska kilpailu hoitajista ympäristökuntien ja erikoissairaanhoidon kanssa kiihtyy. Sillä alueella on jo alkanut suora rekrytointi ympäristökuntien sairaaloista omiin sairaaloihin ja hoitolaitoksiin.

Tämä on varmasti jo osittain totta Lahdessakin, etenkin Helsingin ja Tampereen yliopistosairaalat rekrytoivat säännöllisesti henkilökuntaa täältä.

Henkilöstön riittävyyden kannalta Lahdessakin on pikaisesti aloitettavat suunnitelmat tämän rekrytoimiseksi ja sitouttamiseksi. Vastaavia paketteja tulisi miettiä koko kuntatyö sektorille missä on näkyvissä suurimmat uhkakuvat henkilöstön riittämättömyydestä esimerkiksi peruskoulujen opettajakunta. Mitä kauemmaksi tätä lykätään, sen kalliimmaksi se tulee ja sen tulokset saattavat olla huonot henkilöstön sitouduttua jo toisiin työpaikkoihin. Maahanmuuttajista tai tuontityövoimasta ei tähän apua juurikaan saada. Syynä tähän ovat suuret kulttuurierot sekä kielelliset ongelmat.

Porvoon päätöksistä voit lukea tarkemmin marraskuun alussa ilmestyneestä Tehy 14/2008 -lehdestä.

Kumpi on tärkeämpää ihmisten vai markkinoiden pahoinvoinnin hoitaminen?

Lauantai 1.11.2008 klo 12:01 - Jami

Täytyy kyllä ihmetellä mr. Kataisen kommentteja uutisissa. Hän on valmis vaikka lisäämään valtionvelkaa kattaakseen lupaamansa veronkevennykset. Onko tuossa mitään järkeä? Kansasta jo nyt monet ovat jo ylivelkaantuneita omin neuvoinensa, pitääkö hallituksen vielä näyttää esimerkkiä siitä. Eletään ja ollaan vain velkarahalla - mutta entäs sitten kun velkaa pitäisi alkaa maksaa poispäin. Sitten ollaan taas nostamassa veroja yms. maksuja.

Ymmärrän kyllä, että kulutusta tulisi pitää yllä jotta lama voitaisiin estää tai taantumaa voitaisiin loiventaan - mutta ei sitäkään velka rahalla tule tehdä. Enkä usko noin 40 euron kuukausittaisen ostovoiman lisäävän kovinkaan paljon luottamusta omaan talouteensa ja lisäävän kulutusta.

Lisäksi kuten tiedämme monet tähän taantumaan vaikuttavat tekijät ovat lähtöjään ulkomailta ja heijastuvat sieltä meille.

Enkä väitä olevani mikään taloustieteilijä, mutta maalaisjärjellä ajateltuna, niin eihän markkinat voi jatkuvasti vain kasvaa. Kyllä tällaiset notkahdukset kuuluvat asiaan. Etenkin kun markkinoille luodaan erilaisia "kuplia" ja niillä rahastetaan sijoittajia. Edellisen taantuman aiheutti IT alojen arvojen realisoituminen (eli kupla puhkesi) ja nyt alku on osittain lähtenyt USA:n asuntomarkkinoilta.

Kummassakin taantumassa on yhteisenä piirteenä ylikuumat kulutusmarkkinat. Ihmiset kuluttavat, sijoittavat sekä hankkivat omaisuutta velkarahalla joka on ylimitoitettu reilusti yli heidän oman maksukykynsä. Tällaisia tapauksia on jälleen ollut nyky Suomessakin - ainakin jos on uskominen velkaneuvonnan pidentyneisiin jonoihin.

Rahamarkkinoillakin olisi syytä alkaa tottua siihen, että ihmiset pyrkivät kuluttamaan mahdollisimman vähän luonnonvaroja eli pyrkii eroon turhasta kulutuksesta. Tämä tulee näkymään myös päivittäistavarakauppojen myynneissä. Samoin kuin ihmiset ovat vähentäneet turhia ajojaan autoillaan - tästä voimme kiittää korkeaa polttoaineenhintaa ja sen taustalla olleita markkinavoimia.

Minusta tällaiset 800 miljoonan euron veronkevennykset ovat silkkaa hulluutta. Iltapäivien lehtien lööpit ovat viimeviikolla kirkuneet erilaisia perhetragedioita eripuolilta Suomea. Eikö hallitus puolueiden olisi korkea aika herätä tähän kansalaisten pahoinvointiin eikä kuunnella vain markkinoiden pahoinvointia?!!

Taantuma on nyt joka tapauksessa Suomessa eikä siitä ei mihinkään päästä. Minusta nyt meidän kaikkien tulisi huolehtia ensisijaisesti toistemme ja läheistemme hyvinvoinnista. Markkinat ja talouspiirit pitävät kyllä huolen itsestään.