Hyvinvointia liikkeellä

Maanantai 29.9.2008 klo 21:47 - Jami

Vaalityö sai tänään jatkoa vaalipaneelin muodossa. Osallistuin tänään Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n järjestämään kunnallisvaaliehdokkaiden ja seuraväen yhteiseen paneeliin. Keskustelut pyörivät liikuntaa ja hyvinvointia käsittelevien kysymysten parissa. Tämä oli hyvää jatkoa edelliseen paneeliin.

Olin ottanut kovasti opikseni ensimmäisestä paneeli kokemuksesta ja siitä syystä tämä sujui huomattavasti paremmin. Toki lähestyminen liikunnan kannalta lahtelaisten hyvinvointiin oli ehkäpä vielä vähän tutumpi kuin sosiaali- ja terveyspuoli vaikkakin työskentelen sillä sektorilla.

Toki olen jo työskennellyt yli kolme vuotta Hollolan puolella ja sielläkin suurin osa asiakkaista tulee muualta Suomesta.

Tähän paneeliin valmistautuminen oli vähän helpompaa, kun kysymyksen aihealueet olivat vähän paremmin tiedossa. Toki käytin paljon enemmän aikaakin valmistautumiseen. Tutustuin paremmin Lahtelaiseen kuntoliikkumiseen ja minkälaisia mahdollisuuksia sitä on harrastaa.

Paneelissa oli edustajia muutamista urheiluseuroista, jotka toivat hyvin konkreettisesti esille ongelmia joita heillä on. Kuvasivat kysyntää olevan paljon enemmän, kuin mitä on mahdollista tarjota. Lisäksi yleisurheilijat ovat täysin ilman kohtuullisia talvi harjoittelu mahdollisuuksia. En tiedä tuoko Suurhallin ja messukeskuksen siirtyminen kaupungille vuonna 2011 ratkaisua ongelmaan. Mutta siinä olisi oiva mahdollisuus tarjota heille tiloja ilman kalliita uudisrakennuksia. Jalkapalloilijat ovat saaneet lämmitettyjä ulkokenttiä, joten heidän tarve Suurhallille luulisi vähentyneen vähäsen.

Paneelissa tuli esille myös Lahden mahdollinen hakeminen vuoden 2015 MM-kisoja. Näiden tarpeellisuudesta en olisi niin vakuuttunut. Toki jos kisat saadaan kohtuullisilla investoinneilla, niin miksi ei. Onhan Lahdella kuitenkin pitkä historia näiden järjestämisestä.

Esille nousi myös keskustelua Kisapuiston suojaaminen kehitysstrategialla suhteessa Ranta-Kartanon rakentamiseen. Urheilujärjestöjen edustajilla oli huoli, että Kisapuistoa pilkotaan tulevaisuudessa pikkuhiljaa pysäköinti alueiksi. Itsekin näen Kisapuiston suojelemisen tärkeänä. Toivon, että joskus tulevaisuudessa siellä pääsisi katsomaan huippu jalkapalloa uudella jalkapallo stadionilla. Muutenkin alueen keskeisen sijainnin kannalta se on oivaa aluetta kaiken tasoisen urheilun ja liikunnan harrastamiseen.

Liikuntatoimen hankkeistakin sain tietoa joista tiesin todella vähän. Esimerkiksi suurmäenkentälle on valmistumassa kamppailulajeille uusia harjoitustiloja. Näitä käytettäisiin arvokisoissa huoltotiloina.

Itse toin keskusteluun huolta lasten liikunnan mahdollisuuksien vähäisyydestä. Kouluihin tulisi tuoda takaisin liikuntakerhot myös välituntien liikunta mahdollisuuksista tulisi huolehtia paremmin.

Paneelissa tuli selkeästi ilmi, että Lahdessa tehty terveysliikunta strategia tarvitsee hallinnollista yhteistyötä. Tämän tulisi olla mm. sivistys-, liikunta- sekä sosiaali- ja terveyslautakunnissa vahvasti esillä. Samoin tämä tulisi huomioida paremmin valtuustossa kun käsitellään tulevien vuosien budjetteja. Mielestäni tähän tulisi panostaa hiljalleen enemmän resursseja, koska sijoitut eurot tuovat reilusti säästöinä euroja takaisin noin 10 vuoden kuluttua ja senkin jälkeen.

Tämä asia jäi kiinnostamaan minua kovasti. Keskustelupalstallani on aihealue valmiina tähän liittyen. Haluasin kuulla kuntalaisten kokemuksia kuntoliikunnasta tämän päivän Lahdessa. Samoin myös mitä voisi kehittää.

Miksi näin pääsi taas käymään?

Keskiviikko 24.9.2008 klo 10:13 - Jami

Jälleen vietämme surupäivää koulu ammuskelujen jälkeen. Tästä näyttää tulevan nuorille pysyvä tapa oireilla ja viestittää pahaa oloaan. Toiminta kaava oli hyvin samantyylinen kuin Jokelassakin. mutta ampuja lisäsi tähän vielä mahdollisesti polttopullot.

Mutta palataan Jokelan jälkimaininkeihin. Silloin ministerit ja Presidentti esittivät suruvalittelujaan kilpaa ja vierailivat paikkakunnalla. Lisäksi tehtiin hetkellinen taloudellinen panostus kriisin hoitamiseksi - ei mitään pysyvää. Koulut valmistelivat kriisitilanteiden toimintasuunnitelmia. No onhan ne hyvä olla, mutta onko meillä niin kylmähermoisia opettajia jotka pystyvät toimimaan järjellisesti ja harkitusti kun koulussa samanaikaisesti ammutaan tai heitä itseään uhataan aseella.    Mitä tehtiin, jotta estettäisiin kyseiset tapahtumat tulevaisuudessa??? Ei mitään!

Nyt Kauhajoen tapauksen jälkeen kaikki haluavat kiristää aselakia. Se on ihan ok, mutta siihen ei tule tuhlata järjettömästi energiaa ja rahaa. Aselakiin voi kirjata pykälän, että "aseenkantolupia ei myönnetä pistoolien osalta alle 30-vuotiaille opiskelijoille". Tästä nyt ei juuri uskoisi nousevan kovinkaan suurta poliittista vastustusta tai keskustelua. Mutta ratkaiseeko tämä mitään? Enpä usko, luulen että Suomessa on melko helppoa hankkia luvatonase, jos sellaista tarvitsee.

Miksi tällä hetkellä päätöksiä tekevät ihmiset eivät herää todellisuuteen? Miksi lasten ja nuorten pahoinvointiin ei tartuta sen oikeasti tarvitsemilla voimavaroilla? Mitä aikaisemmin asioihin puututaan sitä helpommin ne korjaantuvat, eikä tarvita välttämättä kallista erikoissairaanhoitoa kaikissa tapauksissa. Tarvittaisiin nuorille aikuisia, jotka kuuntelisivat ja keskustelisivat. Eli kouluterveydenhoitajia, kuraattoreita, koulupsykologeja, pienempiä luokkakokoja jotta opettajilla olisi aikaa paneutua oppilaisiinsa ja tunnistaa heidän pieniä kriisejään ennen kuin ne paisuvat. Koulukiusaamiseen tulisi myös satsata voima varoja, liian usein ne painetaan villaisella tai siirretään kiusattu oppilas toiseen kouluun. Kukaan ei siinäkään hoida kiusaajan pahaa oloa.

Pienillä satsauksilla saataisiin tämäkin asia jonkinlaiseen tolkkuun, tämä vaati vain päättäjiltä tahtoa.

En halua pelotella ketään, mutta pahoin pelkään, että tämän kaltaiset tapahtumat ovat Lahdessakin vielä tulevaisuutta. Meillä on paljon nuoria, jotka voivat pahoin eikä heitä kukaan auta. Lahdessa ollaan kouluhuollossa kaukana hallituksen asettamista ohjearvoista. Näihin tulisi tulevassa budjetissa satsata runsaasti rahaa. Kuulin, että esim. Sosiaali- ja terveyslautakunta oli esittänyt neljää uutta terveydenhoitajaa palkattavaksi Lahden kouluihin - kaupunginhallitus hyväksyi vain yhden!!! Että näin meillä Suomessa näitä asioita hoidetaan.

Lisäksi kummeksun median hinkua hehkuttaa ammuskelijoiden nimeä kaikissa medioissa. Ainakin Jokelan tapauksessa ampuja oli seuraavien kuukausien ajan eniten julkisuudessa ollut henkilö. Ja kun katsoo nuorten kyselyiden tuloksia, niin suurin toiveammatti on olla JULKKIS, eikä niissä ole ollut mitään millä perusteella he haluavat olla julkisuudenhenkilöitä.

Käytännön ehdokas koulutusta

Tiistai 23.9.2008 klo 15:37 - Jami

Pääsin viime viikolla kokemaan käytännössä, minkälainen voi olla kunnallisvaali ehdokkaan arki.

Ensimmäisen oppitunnin sain median puolelta. Radio Voiman toimittaja suoritti puhelingallupia uusille ehdokkaille. Minä onnellinen olin valittu arvonnan perusteella. Mukaan oli valittu ehdokkaita kaikista puolueista. Kysymykset pohjautuivat kuntalaisten "arkisiin" asioihin sekä istuvaan kaupungin valtuustoon sekä mukana oli yksi kysymys valtakunnan politiikasta.

Ehdokkaat suoriutuivat gallupista vaihtelevalla menestyksellä. Oma saldoni viidestä kysymyksestä oli vain yksi oikein. Eniten minua jäi harmittamaan kun en osannut vastata oikein kunnallisvero ja linja-auto maksujen kysymyksiin. Kunnallisveron olisin tiennyt, mutta menin korottamaan sitä valmiiksi. No linja-auto maksuja en tiennyt, koska en käytä julkista liikennettä Lahdessa. Se, että en tiennyt suurinta puoluetta Lahden valtuustossa tai tarjosin Ilkka Viljasta (kaupungin hallituksen pj.) valtuuston puheenjohtajaksi ei minua juurikaan harmita. Pidän näitä hyvin toisarvoisina tietoina, koska tilanne saattaa olla toinen vaalien jälkeen. Mutta tiesin sentään kuka on Kunta- ja hallintoministeri. Kaiken kaikkiaan tämä episodi opetti minua. Nyt tiedän, että on syytä opetella kaiken maailman nippelitietojakin, joista ei ole käytännön politiikassa mitään hyötyä. Myös suhtautumiseni tilanteisiin, joissa on mukana median edustajia, muuttui vähän vakavampaan suuntaan.

Aluksi tämä gallupin tulos tuntui masentavalta, mutta tuttavani onnistuivat kääntämän sen hyvien huulenheittojen avulla positiiviseksi. Jokaisessa suuressakin vaalitaistelussa on ylä- ja alamäkiä, tuo oli minun vaalityöni aallonpohja. Tästä suunta on vain ylöspäin.

Toinen paljon miellyttävämpi oppimiskokemus oli kun osallistuin Päijät-Hämeen sosiaaliturvayhdistyksen ja LAMK:n sosionomiopiskelijoiden järjestämään "Mihin menet lahtelainen hyvinvointi?" -vaalipaneeliin. Panelisteina oli minun lisäkseni kuusi, jotka kaikki olivat eripuolueista. Omana haasteena minulle henkilökohtaisesti tuotti, se että panelisteista neljä oli sosiaali- ja terveyslautakunnan istuvia jäseniä. He tiesivät paljon enemmän mitä asioita oli toteutettu eri heidän lautakunnanalaisilla sektoreilla ja mitä on tulossa. Pääpaino keskustelussa pysyikin sosiaali- ja terveyspalveluissa, jonkin verran puhuttiin koulumaailmaan liittyvistä kysymyksistä. Paneelin vetäjinä toimivat sosionomiopiskelijat ja yleisönä oli oppilaitoksen opiskelijoita sekä opettajia. Sain jonkin verran omia ajatuksiani julki. Mutta minusta tuntui äärimmäisen epämukavalta, kun olisi välillä pitänyt toimia papukaijana ja toistaa mitä edelliset panelistit olivat kertoneet, koska olin samaa mieltä heidän kanssaan. Esimerkiksi kun kysymyksenä oli mm. "Oletteko huolissanne nuorten alkoholin käytöstä?", eihän normaalisti ajatteleva aikuinen voi olla asiasta kuin huolissaan. Tässä koin minulla olevan paljon oppimista. Oppimaani pääsen kokeilemaan noin viikonkuluttua, 29.9., olevassa vaalipaneelissa.