Lahden hyvä tilinpäätös sosiaali- ja terveystoimen kustannuksella

Perjantai 11.4.2008 klo 23:06 - Jami

Potilaat eivät saa edelleenkään aikoja terveyskeskus- tai hammaslääkäreille. Tarjolla olevia aikoja on aivan liian vähän tarpeeseen nähden. Potilaita ohjataan suoraan kaupunginsairaalan terveyskeskuspäivystykseen jonottamaan useiksi tunneiksi. Tämäkään ei aina takaa kaikille vielä hoitoa, vaan mm. osa flunssapotilaista on joutunut hakemaan hoitoa ja sairaslomatodistuksia, erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalta keskussairaalasta. Ei siis liene ihme, että Lahden erikoissairaanhoidon menot kasvoivat 7,7 %. Kaupunki voisikin panostaa enemmän terveyskeskuksissa annettuun hoitoon ja hoidon laatuun. Ennen kaikkea tarvittaisiin enemmän lääkäreitä. Hammaspotilaiden tilanne ei ole yhtään parempi. Lahdessa jonot hammaslääkäriin ovat tällä hetkellä yli kolme kuukautta.

Sosiaalitoimessa suuria ongelmia on ainakin lastensuojelun puolella. Työntekijät ovat reilusti ylikuormitettuja. Muun muassa tämä ilmenee työn laadun heikkenemisenä. Useat apuatarvitsevat lapset eivät pääse avun piiriin tai joutuvat odottamaan sitä kohtuuttoman kauan, koska työntekijät eivät yksinkertaisesti ehdi käsittelemään heidän asioitaan. Lisäksi sosiaalitoimen työntekijöiden vaihtuvuus on suurta johtuen mm. pitkistä sairaslomista. Heille ei löydy tai palkata sijaisia - työt vain siirtyvät jo valmiiksi ylikuormitettujen työntekijöiden harteille.

Päivähoidon ongelmat eivät ole aivan samaa suuruusluokkaa, mutta ajoittain sielläkin on ollut vakavia puutteita. Kun henkilökunta resurssit ovat olleet valmiiksi alimitoitettuja, sijaisten palkkaaminen on ollut kielletty tai heitä ei ole ollut saatavissa. Näistä syistä johtuen Lahden päiväkodeissa on jouduttu välillä rikkomaan Päivähoitoasetuksen 6§ säätämää henkilöstömitoitusta.

On tilanteita jolloin ei ole tämän asetuksen määrittelemää minimi määrä henkilöstöä. Riittävä, koulutettu henkilöstö on välttämätön edellytys päivähoidon kasvatustavoitteiden toteuttamiseksi ja ennen kaikkea lasten turvallisuuden takaamiseksi.

Kun vertaa saman talousalueeseen kuuluvaan Hollolaan, panostuksissa on suuria eroja. En usko, että Hollolan ja Lahden sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakaskunnan rakenteissa on näin suuria eroavaisuuksia kuin tilinpäätökset antavat ymmärtää. Esimerkiksi olen poiminut lukuja paikallislehden julkaisemista luvuista. Lahden kasvattaessaan sosiaali- ja terveystoimen nettomenoja 0,6 %, vastaava luku Hollolassa oli 12 %. Kuten edellä kerroin näkemykseni sosiaalitoimen ongelmista, julkaistut talouslukemat tukevat tätä ajatusta. Lahti leikkasi sosiaalitoimen nettotoimintamenoista 3,7 % edellisvuodelta. Sosiaali- ja terveystoimialalta jäi käyttämättä talousarviossa varatuista henkilöstön palkkamenoista jopa 1,4 miljoonaa euroa. Itse samalla alalla työskentelevänä, voin todeta sosiaalityön asiakkaiden ongelmien vain lisääntyneen, kuten lähes kaikissa Suomen kaupungeissa. Noin suuren palkkasumman käyttämättä jättäminen on nykytilanteessa mielestäni täysin edesvastuutonta toimintaa. Minusta Lahdessa olisi sen sijaan pitänyt seurata muiden kaupunkien esimerkkiä, joissa sosiaalitoimen nettotoiminta menoja kasvatettiin 2-4 % - Hollolassa jopa huikeat 11,8 %. - Eihän ole mitään mieltä jättää jo budjetoituja rahoja käyttämättä.

Päivähoidon menoja Lahdessa leikattiin edellisvuotena 1 % verran. Tässä ei sinänsä ole kovinkaan merkittävää muutosta. Mielestäni oikeilla panostuksilla ennaltaehkäisevään työhön jo päivähoito vaiheessa oleviin lapsiin ja heidän perheisiinsä, voitaisiin hillitä sosiaalitoimen kulujen voimakasta kasvua. Yksi varteenotettava vaihtoehto tähän olisi koulutetun perhetyöntekijän palkkaaminen ainakin suurimpiin päiväkoteihin. Kokemuksieni mukaan heillä olisi jo siinä vaiheessa paljon työtä lasten ja heidän perheidensä auttamisessa. Tällöin voitaisiin paremmin tukea vanhempia heidän kasvatustyössään sekä voitaisiin nopeammin reagoida pienienkin ongelmien esiintymiseen. Vaikka tämä kyllä kasvattaisi päivähoidon kuluja, se varmasti toisi säästöjä sosiaalitoimen menoihin tulevaisuudessa. Mikä tärkeintä, tämä olisi lasten ja heidän perheidensä edunmukaista.

Hienoa, että saimme kaupungillemme hyvän tilinpäätöksen. Mutta se saavutettiin suurelta osin sosiaali- ja terveystoimialan kustannuksella. Toivottavasti tulevaisuudessa tähänkin saadaan muutosta, koska Lahden talous ei tule kestämään näiden toimialojen huononevaa tilaa ja siitä koituvaa lisälaskua. Asioiden ollessa tällä tolalla Lahti ei ole houkutteleva asuinkunta potentiaalisille veronmaksajille, eli työssäkäyville lapsiperheille tai perhettä suunnitteleville nuorille aikuisille.

Muokattu 5.5.2008 11:29: Kirjoitus julkaistu ESS 18.4.2008